Mitä minä sitten jos olen eksynyt

Kun en äkkiä tiedä itseäni.

Kun en osaa itseäni enää.

Ajatukseni kuin puuskien

paiskaama räntäsade.

Enkä poutasään tulosta tiedä.

Sitten,

Annan sataa ja tuulen paiskata,

kunnes pilvi on sateesta tyhjä 

ja tuuleni tyyntynyt, 

Että näen paremmin eteeni, 

että löydän takaisin itseni.

Minun pitää ensin vain 

huokaista syvään.

Uskoa, poutasäähän.

Se kyllä tulee.

Kotimatkalla"Pilvenlentoa pehmeää
Varoen astua päälle .
Tuoksuja vanilijan.
Vai sittenkin päivän
viimeiset auringonsäteet
valkeaa hankea vasten"

 Salakuvaaminen on aina hauskaa ja oli aivan ihanaa kun järven jäällä kuhisi reippaita luistelijoita ja hiihtäjiä tai sitten eitä muuten vaan kulkijoita

 Puhelin vain on sellainen, että jättäisin pois kokonaan ja nauttisin kevyestä viimasta  ja luistelemisesta

 Ihanan iso porukka lapsia ja aikuisia viettämässä laadukasta aikaa yhdessä. Niin pitäisi tehdä useammin ja useamman. Vanhassa parhainta oli yhteisöllisyys, joka loi turvaa niin itselle kuin naapureille.

 Eräänä kauniina päivänä Tuusulanjärven jäällä

Miska